HALLITUS

Puheenjohtaja

Tiina Viitanen

Tiedotusvastaava

Paikallisosaston FB-sivun hallinnointi ja tapahtumapäivitys

Agility-vastaava

tiina.viitanen(at)nokia.com

Varapuheenjohtaja

Pauliina Ristola

Toko-vastaava

Mejä-vastaava

tastja(at)me.com

Sihteeri

Anne Helin

Tiedotusvastaava

Paikallisosaston FB-sivun hallinnointi ja tapahtumapäivitys

anne.vh.helin(at)kolumbus.fi

Rahastonhoitaja

Jani Lappalainen

 

jani.lappalainen(at)iki.fi

Tarja Tiainen

Rallytoko-vastaava

t.tia.tiainen(at)gmail.com

Marita Yliknuussi

www-sivut

marita.yliknuussi(at)gmail.com

Maarit Suokas

 

suokas.maarit(at)gmail.com

Marianne Trogen

 

blenmarin(at)gmail.com

   

Puheenjohtaja

Tiina Viitanen

Minun täydellinen ihastumiseni kääpiövillakoiraan tapahtui elokuussa 1996, kun näin elämäni ensimmäinen kerran aprikoosin villakoiran, kun helsinkiläinen ystävättäreni poikkesi meillä 8-viikkoisen kääpiöaprikoosipentunsa kanssa. Ei kulunut kuin muutama kuukausi ja 'Poppaea' (Solkullas Rosetti, synt. 12/1996) muutti meille. Tästä vuoden kuluttua 'Livia' (Sunpower's Champagne Livia, synt. 12/1997) liittyi joukkoon. kääpiövillakoiralaumaani kuuluvat lisäksi 'Herennia' (Celebrian, synt. 11/2001), 'Valeria' (Trucker's Naughty Girl, synt. 3/2004), 'Aelia' (Trucker's Ultima Thule, synt. 12/2005) ja "Galla" (Villa Fantasian Alhambra, synt. 03/2008).

Livia, Poppaea, Herennia, Valeria, Aelia ja Giulia ovat jo muuttaneet koirien taivaaseen.

Kesäkuussa 2009 koiralaumaani muutti Italiasta "Lucilla" (Stefany Lucilla Lovely, synt. 2/2009), maaliskuussa 2011 saapui "Giulia" (Andorra Tesoro di Mauro, synt 1.12.2010) Sveitsistä ja kesäkuussa 2012 "Dianna" Bermuda Tesoro di Mauro muutti Suomeen isosiskonsa perässä. Kesällä 2014 laumaani liittyi Lucillan tytär "Chiara" (Aurantium's Bellezza di Bergamo, synt 07/2014), helmikuussa 2017 Lucillan toinen tytär "Alessia" (Aurantium's Edelweiss di Edolo,synt 12/2016) jäi kotiin ja heinäkuussa 2019 Diannan tytär Allegra (Aurantium's Fiorista di Firenze, synt 05/2019) liittyi laumaamme.

Valeria ja Aelia kisasivat III-luokassa, (edustamme Tampereen Seudun Koirakerhoa), Galla aloitti kisauransa toukokuussa 2010 ja nousi II-luokkaan joulukuussa 2010 ja Lucilla kisasi ensimmäisen kerran elokuussa 2010 ja nousi III-luokkaan syksyllä 2016. Chiara aloitti kisauransa marraskuussa 2016, kun kisasin neljän vuoden tauon jälkeen ja nousi 3 kisastartilla mini2-luokkaan (edustamme Tampereen Seudun Koirakerhoa, jossa toimin myös aktiivisesti Hallintotiimissä ja hallituksessa). Agilityn lisäksi harrastan näyttelyitä koirieni kanssa.

Tampereen paikallisosaston hallituksessa olen ollut mukana paikallisosaston uudelleenperustamisesta lähtien aluksi varapuheenjohtajana ja tällä hetkellä sihteerinä. Muihin harrastuksiini kuuluvat mm. golf, liikunta, teatteri, lukeminen ja nettisivujen tekeminen. Olen käynyt kasvattajan perus- ja jatkokurssin ja kesällä 2014 syntyi ensimmäinen Aurantium's-pentue.

Olen töissä Nokia-verkkoyhtiössä.

 

Varapuheenjohtaja

Pauliina Ristola

Ensimmäinen villakoira meidän perheeseen tuli vuonna 1985. Mustan kääpiövillakoira Emman (Rodequas Honungirl, s. 10/1985) kanssa harrastettiin näyttelyitä Suomen muotovalioksi asti ja se sai yhden pentueen vuonna 1989. Emma oli huikea otus, joka olisi varmasti oppinut puhumaankin, jos olisi saanut elää hieman pidempään. Koska kaksi pientä villakoiraa menee siinä missä yksi, niin Emmalle hankittiin kaveriksi valkoinen kääpiövillakoira Mandi (Rodequas Mandy Madonna, s. 2/1987). Emman poismenon jälkeen meille tuli mahdollisuus saada Emman pentu Amanda takaisin kotiin ja näin meillä oli jälleen kaksi villistä talossa.

Monen koirattoman vuoden jälkeen, muutettuani omaan kotiin, tuli uudelleen ajankohtaiseksi ajatus koiran hankinnasta. Mieheni olisi halunnut huskyn, eikä missään tapauksessa äainakaan mitään puudeliaä. Mutta niinhän siinä kävi, että puudeli meille tuli. Kävimme yhdessä tapaamassa isovillakoira Vilman (RTK1, FI JVA Aamukajon Soul On Fire, s. 5/2013) emää ja ihastuimme. Vuoden odoteltuamme saimme kotiin villin viikarin, joka on opettanut paljon eri harrastuksista ja villakoirista ylipäätään. Taas kävi kuten aiemmin kääpiöiden kanssa, että kaksi menee siinä missä yksikin ja meille muutti isovillakoira Martta (Miranjaäs Raljant Renate, s. 10/2015).

Mejä eli metsästyskoirien jäljestyskoe on meillä ykkäsharrastus ja rally-toko ätalvilajiä. Vilma onkin ensimmäinen isovillakoira Suomessa, jolla on JVA-titteli. Martta pääsi tutstumaan mejäkoetunnelmaan ensimmäisen kerran loppukesällä 2017 ja sai tuloksen AVO3.

Olen rally-tokon koetoimitsija ja parhaillaan suoritan arkitottelevaisuuskoulutusohjaajakurssia ja opiskelen koirien ruokintaa. Olen myös kouluttanut mejää villakoirakerhon kurssilla. Tulevaisuudessa toivon pääseväni kokeilemaan linnustusta ja käytännän jälkihommia koirieni kanssa.

 

Sihteeri

Anne Helin

Lapsuuden haaveeni omasta koirasta toteutui vasta aikuisena, kun omat lapset olivat jo koulussa. Keskikokoinen, aprikoosi villakoira ”Dandy” (Souffle-Solaire Succin, 1990-2002) oli innokas harrastuskaverini. Agilityn löysimme TamSK:in ensimmäisellä alkeiskurssilla vuonna 1991 ja kilpailimme noin 7 vuotta hyvällä menestyksellä. Olimme mm. SVK:n agilitymestareita v. 1997 ja 1998. Tokoa harrastimme omaksi iloksi.

Kesällä 2002 haimme uuden perheenjäsenen kotiin, aprikoosi kääpiöpoika ”Kevin” (TK1 Backseat Driver´s Toffee Kevin, 2002-2017). Näyttelyitä kokeilimme alkuvuosina (ERI). Agilityssä nousimme toisena kisakesänä ykkösistä kolmosiin (mini 3), tokossa kilpailimme AVO-luokassa.

Haaveilin vielä keskikokoisesta tytöstä, vihdoin onnistuin löytämään pennun kesällä 2013 (Dragonflame´s Viva Las Vegas 4/2013). ”Daisyn” kanssa olen harrastanut agilityä, kilpailemme medi 2 luokassa (harvakseltaan). Normaalin lenkkeilyn lisäksi teemme pitkiä metsäretkiä kavereiden kanssa lähes joka viikko.

Ystäväni Tiina Viitanen etsi pennulle sijoituskotia, mutta emme ajatelleet enää ottaa pentua, joten tarjosin pitkäaikaiselle hoitokoirallemme eläkekotia. Niinpä ”Galla” (Villa Fantasian Alhambra 3/2008) liittyi Daisyn seuraksi elokuussa 2020.

Paikallisosaston hallituksessa olen ollut jo aikaisemminkin 2003-2012 rahastonhoitajana ja olen ”vetänyt villislenkkejä” koko ajan vuodesta 2003 alkaen. – Työkseni olen tehnyt "hallinnon hommia" sekä osayrittäjänä mieheni firmassa. Nyt olemme jääneet eläkkeelle.

 

Rahastonhoitaja

Jani Lappalainen

Koirat ovat tavalla tai toisella olleet elämässäni mukana jo pitkään. Noutajien parissa vietetyt lapsuusvuodet saivat minut kiinnostumaan koirista ja niiden kanssa touhuamisesta. Myöhemmin elämääni tuli lempeitä jättiläisiä, joiksi tanskandoggeja usein kutsutaan. Doggien ystävällinen ja avoin luonne yhdistettynä arvokkaaseen ja rauhalliseen olemukseen jättivät lähtemättömän vaikutuksen. Jättiroduille keskimäärin yleisemmät, mutta kovin varhain tapahtuneet hyvästit ja luopumiset olivat toisaalta raskaita kokea. Muita rotuja pohdittuani villakoira alkoi tuntua sopivimmalta ja ennen pitkää elämä tarjosikin mahdollisuuden ottaa iloisen ja energisen keskikokoisen villakoiran elämänpituiselle matkalle mukaan.

Paikallisyhdistyksen toimintaan lähdin mukaan kiinnostuksestani ymmärtää villakoirista enemmän ja mahdollisuudesta olla mukana harrastustoiminnassa. Aiempi kokemus yhdistysaktiivisuudesta ja hallitustoiminnasta ovat hyödyllisiä tehtävässäni rahastonhoitajana.

 

Tarja Tiainen

Minulla on kolme villakoira: punainen toyvillakoira Ninja (FI AVA FI AVA-H Villa Fantasian Liekki, synt. 2012), aprikoosi toyvillakoira Aava (Deneos Eilein, synt. 2017) ja musta keskikokoinen villakoira Tamzin (Filagon Glamorous Story, synt. 2020). Minulla on ollut myös ruskeapilkkuinen dalmatiankoira Leevi (FI MVA EE MVA FI JVA Mis-Zer Sunshine Reggae, 2009-2021).

Osallistun laaja-alaisesti erilaisiin koiraharrastuksiin, mutta ykkössijalla on agility. Siinä kilpailen Ninjan kanssa pikkumini-3:ssa. Sen kanssa olen saanut seniorien sm-kilpailusta hopeaa ja yleisestä sm-kisasta joukkuepronssia TamSKin joukkueessa. Tamzinista olen kouluttamassa seuraavaa agilitykoirani.

Agilityn harrastamisen lisäksi toimin agilitykouluttajana. Olen suorittanut agilityn valmentamisen AVA1-koulutuksen ja AVA2-koulutus on nyt suorituksessa. Kouluttajakortti minulla on myös arkitottelevaisuudesta ja rally-tokosta. Toimihenkilökortit minulla on agilitystä, rally-tokosta ja MH-luonnekuvausta.

Omistan Koirapalvelu Loisto Oy:n. Loiston toimintana minä tarjoan koiraharrastuksiin mentaalivalmennusta ja tyttäreni Aurora Kuosa tekee koirahierontaa. Minulla on tyttäreni kanssa myös kennelnimi Deneos, jonka ensimmäinen pentue syntyi elokuussa 2017.

Koulutukseltani olen filosofian tohtori. Työskentelen Tampereen yliopistossa yliopistonlehtorina. Koirien lisäksi harrastan kesäisin myös veneilyä m/s Helmiinalla.

 

Maarit Suokas

Kotona asuessani meillä on aina ollut eläimiä. Parhaimmat muistot minulla on tiibetinspanielista Pelle (Silence Belle, s.1988-2002) ja mustasta toyvillakoirasta Vili Vilperi, s1992-2005, valitettavasti nimeä ei läytynyt mistään. Vili saapui Pietarista äitini tuttavan kautta, jolloin ihastuin rotuun. Kotoani muutettua riemastuttivat elämääni 3kpl marsu veljekset Lassi, Leevi ja Tico, jonka Lassin seuraksi Leevin kuoltua ja musta hermeliini pupu Diva, joka eli melkein 13-vuotiaaksi. Ensimmäinen oma koirani oli japanin pystykorva Atte, joka palatui takaisin kasvattajalle. Valitettavasti jouduin luopumaan ja tekemään vaikean päästämällä Aten koirien taivaaseen 2007.

Seuraava haave oli oma pentu ja haaveilin monta vuotta villakoirasta. Tämä unelma toteutui v.2011 kun elämääni tupsahti Villa Fantasian Eirene eli Fiona. Fiona oli tarkoitus vain seurakoiraksi ottaa mutta uteliaisuudesta lähdin kokeilemaan näyttelyitä ja koukkuunhan minä jäin ja valioitui v.2017. Fionan kaveriksi saapui v.2016 Doctor's Special Princess Armada eli Fanny, joka kehittyi keskikokoiseksi. Fanny on kantanarttuni kääpiö- ja keskikokoiseen linjaani.

Ensimmäinen pentueeni syntyi helmikuussa 2018 ja kotiin jäi Muffeteer's Sweet Child o'mine eli Fea. Ja ensimmäinen keskikokoinen pentueeni syntyi lokakuussa 2019. Tästä pentueesta sijoitus tytäksi meni Muffeteer's Bring me to life eli Unna.

Fanny valioitui elokuussa 2019. Koirieni kanssa harrastan näyttelyitä, rallytokoa ja olen käynyt Fannyn kanssa agilityn alkeiskurssin ja tammikuussa 2020 aloitan myös Fean kanssa agilityn alkeiskurssin. Olen käynyt paljon erilaisia kursseja koirieni kanssa.

Kuulun Tampereen koirakerhon (tamsk) kanttiini tiimiin ja jossa myös harrastan koirien kanssa. Työskentelen lempäälän kunnan ruokapalvelussa.

 

Marita Yliknuussi

Perheeseeni kuuluu itseni lisäksi tällä hetkellä 2 kääpiösnautseria ja 3 isovillakoiraa. Meidän harrastelajeista rakkaimpana on agility, mutta rally-toko on myös saanut jalansijan harrastuksissamme. Molempien lajien osalta käymme myös kisakentillä testaamassa omaa kehitystämme, ja tietenkin edustamassa rotumestaruuksissa.

Lyhyesti tiivistettynä isovillakoirat ovat tulleet vahvasti osaksi elämää hyvin varkain. Ensimmäiset kaksi koiraani olivat kääpiösnautsereita, jotka koostaan ja egostaan huolimatta eivät poistaneet ison koiran kaipuuta. Vuonna 2007 ensimmäinen isovillakoira (Trucker’s Zahia) muutti luokseni, kun sattumalta olin oikeaan aikaan tarttunut puhelimeen, ja siitä soitosta 2 viikkoa olin isovillakoiran omistaja. Tämä sattuma johdatti meidät lopulta myös näyttelykehiin, mikä lopulta on johdattanut elämää yhä syvemmälle isovillakoirien kiehtovaan maailmaan. Toinen isovillakoirani (Trucker’s Una Bella Donna) muutti luokseni vuonna 2012, koska kasvattaja oli näin päättänyt, eikä itselläni yllättäen ollut mitään sitä vastaan. Tästä koirasta tulikin sitten se, joka johdatti myös kasvatustyön äärelle.

Kirjoittaessani tätä jaloissa nukkuu 10 kuuden viikon ikäistä pentua, joiden emä (Trucker’s Zinnia Uproar Rose) jäi minulle nelisen vuotta sitten kotonani ensimmäisestä syntyneestä pentueesta.

 

Marianne Trogen

Perheessämme on tällä hetkellä yksi cavaliernarttu sekä kaksi harmaata kääpiövillakoiraa. Muut koirani asuvat ystävilläni tai ovat sijoituksessa.

Ensimmäinen oma koirani oli musta labradorinnoutaja FIN JVA Keitsun Hiili, Toni. Myöhemmin Toni jäi vanhemmilleni eläkepäivikseen ja meille tuli ensin staffordshiren bullterrieri Owelan Quicksilver, Aku, ja sen kaveriksi Cavalier CIB FI EE LV BY MVA Lecibsin Gonrad, Konsta, jonka myötä näyttelyissä käynti alkoi uudelleen ulkomaita myöten. Akusta ei ollut näyttelyihin pienen koon vuoksi. Cavalierit lisääntyivät pikkuhiljaa ja niitä olenkin kasvattanut jo 25 vuotta. Omissa kasvateissani on useita eri maiden valioita ja 2x CIB. Cavalierien rinnalle hankin myöhemmin Islannin lammaskoiria ja niitä ehdin kasvattaa kolme pentuetta. Saksan tuontinarttuni ei tullut tiineeksi kertaakaan joten niiden kasvatus loppui siihen. Omissa kasvateissani on useita muotovalioita ja yksi CIB.

Villakoirat olivat elämässäni mukana nuoruudestani asti, kun mummollani oli keskikokoinen kääpiövillakoira Riki. Silloin jo päätin, että joskus hankin vielä oman villakoiran. Aikaa kului ja koiramääräkin alkoi vähentyä. Vuonna 2017 aloin etsimään kääpiövillakoiraa ja lopulta marraskuussa haimme Oulusta harmaan narttupennun, nyt FI EE LV MVA Colorline Keep The Faith, Hipun. Kotona on sen tytär EE JUN MVA Blenmarin Yonne, Mimi ja sijoituksessa on sen sisko B. Aisne, Suhis.

Olen ollut aktiivinen osallistuja myös koirayhdistysten toimissa. Islanninkoirien vuosikirjan päätoimittajana toimin 2005-2013. Cavalier yhdistyksessä olen ollut vuodesta 2001 eri tehtävissä, mm. jäsensihteeri yhdeksän vuotta ja nyt toimin yhdistyksen sihteerinä, terveys ja jalostustoimikunnan sihteerinä ja jäsenenä sekä hallituksen jäsenenä.

 

 

Hallitus perustamisvuonna 2003

 

Etusivu